Markkuun ryhmäpuutarha-alueen historiaa vuodesta 1975 alkaen

Siirtolapuutarhojen historia ulottuu Suomessa itsenäisyyden alkuvuosiin. Alun perin puutarhapalstat tarjosivat kaupunkien vähävaraisille mahdollisuuden kasvattaa itse vihanneksia ja marjoja vähäisen leivän jatkeeksi sekä nauttia luonnon rauhasta. Nykyään puutarhamökit ja -palstat ovat ekologinen ja virkistävä tapa puuhastella ja rentoutua ulkosalla. Kaupungin tuntumassa sijaitsevaan Markkuuseenkin pääsee vaikka polkupyörällä. Mökillä voi nauttia siitä työnilosta, jota oman puutarhan hoitaminen tuottaa. Viime vuosikymmeninä viljely on kasvattanut suosiotaan, kun puhdasta lähiruokaaarvostetaan yhä enemmän. Virkistävää puuhaa riittää palstalla keväästä syksyyn, kunhan ei ota sitä rasitteeksi asti.

Ryhmäpuutarha-aate alkoi Britanniassa jo 1700-luvulla mutta vasta 1800-luvulla se teki läpimurron Saksasta alkaen. Silloin alkoi yhteen ryhmään koottujen pienten puutarhojen perustaminen. MyösTanskassa alettiin perustaa ryhmäpuutarhoja 1800-luvun loppupuolella, ja Ruotsi seurasi Tanskan esimerkkiä. Suomeen siirtolapuutarhat ehtivät 1900-luvun alussa. Idea oli esillä Helsingissä jo vuonna 1902, mutta ensimmäinen varsinainen siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpäälle vuonna 1916.

Oulussa perhepuutarhatoiminta alkoi vuonna 1918,jolloin Oulun pormestari, senaattori Arthur Castrén ja erityisesti hänenvaimonsa Sigrid Castrén perustivat Castrénin ryhmäpuutarhan. He hankkivat yliviisi hehtaaria maata kaupunginojan varrelta ja perustivat alueelle yli 70 noin 500 m2:n suuruista palstaa, joita vuokrattiin kaupunkilaisille. Castrenin perhepuutarhayhdistys perustettiin vuonna 1919 ja se sai alueen maat omistukseensa. Viimeisetkin palstat saivat väistyä 1970-luvulle tultaessa Kainuuntien uuden linjauksen tieltä. Perhepuutarhayhdistys hankki uutta siirtolapuutarhaa varten alueen Juurussuon kaupunginosasta vuonna 1980. Artturilan perhepuutarha-alueella on nykyisin 63 palstaa ja noin 50 mökkiä.

Oulun toinen siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1947. Äimäraution Siirtolapuutarhassa kaupungin eteläpuolella on 166 mökkipalstaa.

Markkuun syntyvaiheet

Oulun kaupunkilaisten keskuudessa vahvistui vuosikymmenien myötä toive perustaa lisää ryhmäpuutarhoja. Monien yritysten ja esitysten jälkeen kaupunki kaavoitti Oulujoen pohjoisrannalta, Saarelan kaupunginosasta ostamansa maa-alueen ryhmäpuutarhaa varten. Oulun kaupunginhallitus hyväksyi Markkuun ryhmäpuutarhan asemakaavaluonnoksen 4.3.1974.

Markkuun ryhmäpuutarhayhdistyksen perustava kokous pidettiin Oulun kaupungintalolla 20.2.1975. Yhdistyksen perustivat 39 palstan varannutta kaupunkilaista, ja se rekisteröitiin vielä samana vuonna. Kaupunki rakensi alueelle tiestön ja vesijohdot vuosina 1974–1975, ja mökkirakentaminen olikin vilkkaimmillaan vuosina 1975-1977. Mökkipalstojen määrä on nykyisin 165.

Oulun kaupunki teki aluksi vuokrasopimuksen suoraan jokaisen palstalaisen kanssa. Viimeinen uusittu vuokrasopimus oli voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Vuosina 2006–2007 Markkuun Ryhmäpuutarhayhdistys ja Äimäraution Siirtolapuutarhayhdistys neuvottelivat Oulun kaupungin kanssa uuden, puutarhoille edullisemman vuokrasopimuksen, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 19.6.2007. Samalla kaupunki siirsi yhdistyksen omistukseen alueella olevat varastorakennukset ja työkoneet, joiden hankintaan oli saatu kaupungilta materiaaliavustusta.

Vuokrasopimus on voimassa 2011–2037. Markkuun Ryhmäpuutarhayhdistys ry vuokraa koko puutarha-alueen kaupungilta ja edelleenvuokraa palstat oululaisille yksityishenkilöille. Vuokraustavan johdosta myös yhdistyksen sääntöjä uudistettiin syksyn 2009 vuosikokouksessa. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi uudet säännöt elokuussa 2010.

Kerhotalo Marketa ja muut yhteiset alueet

Saunan ja kerhotalon suunnittelutyö aloitettiin syksyllä 1979. Rakentaminen toteutettiin kahdessa vaiheessa: ensin tehtiin saunarakennus ja sitten kerhotalo. Saunan työt aloitettiin paalutuksilla ja tien rakentamisella 28.5.1982. Rakennuksen talkootyöt käynnistyivät 3.7.1982. Talkoot jatkuivat kesäisin yhdistyksen varojen mukaan.

Saunoihin päästiin ensi kerran kylpemään juhannuksena 1985. Saunan ja suihkujen saaminen virkisti huomattavasti markkuulaisten toimintaa. Mökeissä yöpyminen lisääntyi, kun ei tarvinnut enää iltaisin mennä kylmään jokiveteen peseytymään, vaan sai nauttia lämpimästä suihkusta ja makoisista löylyistä.

Kerhotalon perustustyöt aloitettiin kesällä 1985. Varsinainen rakentaminen alkoi talkoolaisten voimin kesällä 1986. Rakentaminen jatkui taloudellisten mahdollisuuksien mukaan, ja lopulta noin 284
m2 käsittävä kerhotalo valmistui kesällä 1991. Sen vihkiäiset pidettiin lauantaina 20.7.1991 reippaan ohjelman ja tanssien merkeissä. Tansseja tosin oli pidetty talkoiden merkeissä jo nurmikolla ja betonialustallakin.

Kerhotalon nimestä järjestettiin kilpailu. Yhdistyksen ylimääräinen kokous päätti äänestyksen jälkeen nimetä sen Marketa-kerhotaloksi. Nimiehdotuksen oli tehnyt Onni Toropainen.

Kerhotalon kustannusarvio oli vuonna 1985 noin 280 000 mk (47 000 €), josta talkootöiden osuus omana työnä kattoi puolet. Kustannukset nousivat hiukan alkuperäisestä suunnitelmasta. Saunan ja
kerhotalon kustannusosuus oli 1900 mk/palsta (n. 320 €). Talkootunteja kertyi kaikkiaan 3800.

Varasto-ja konesuojarakennus rakennettiin yläparkille 1990-luvulla. Toinen varastosuoja rakennettiin vuonna 2006 talkootyönä. Oulun kaupunki antoi taloudellista tukea materiaaleihin.

Jätekeräys on keskitetty yläparkilla olevaan katokseen, joka rakennettiin vuonna 2005.

Yhdistys on panostanut myös jäsenten liikuntaharrastuksiin. Lentopallokenttä valmistui keväällä 1980, tenniskenttä kesällä 1990. Ensimmäiset pelit kentällä käytiin 24.7.1990.

Lasten leikkipaikka valmistui kesällä 1988, jolloin saatiin muun muassa kiikut käyttöön. Pienimpien lasten viihtyvyyttä on ajateltu sen jälkeenkin. Vuonna 2004 hankittiin leikkitelineet, leikkiauto ja hevonen sekä liukumäki.

Uimaranta ja pyykkilaituri ovat olleet kesäisin ahkerassa käytössä. Uimarantaa on paranneltu ja rakennettu pukeutumissuojat. Venelaitureita alettiin rakentaa vuonna 1994. Kolmessa laiturissa on yli 50 venepaikkaa markkuulaisille. Keväisin laiturirakenteet lasketaan veteen ja nostetaan syksyllä talveksi maalle nosturin ja innokkaiden talkoolaisten voimin.

Alueen teitä, puistoja ja pysäköintipaikkoja on kunnostettu vuosittain varojen puitteissa. Vuosina 2008–2009 useat tiet pinnoitettiin uudelleen murskeella ja kivituhkalla, ja lisäksi ne jyrättiin. Vuonna 2010 uusittiin risuaitaus talkoilla. Suunnitelman teki Antero Kauppila.

Alkuaikojen kuivakäymälät muutettiin ajanmukaisiksi vesikloseteiksi kesällä 1992. Vuonna 2013 alueen yleiset rakennukset liitettiin kaupungin viemäriverkkoon. Tätä hanketta varten kerättiin jäseniltä varoja ns. viemäröintirahastoon vuosina 2009–2013. Viemäröintiin on liitetty alueen keskellä sijaitseva wc-rakennus ja Marketa-talon molemmat saunat, kuusi suihkua, kaksi wc:ä ja keittiö. Vuonna 2006 yhteiset wc-rakennukset saatiin valaistuksen piiriin.

Keskellä aluetta sijaitsevalle puistotielle tehtiin katuvalaistus, joka luo syysöinä tienoolle kauniin tunnelmavalon. Valaistusta on täydennetty viimeksi vuosina 2008 ja 2010.

Markkuulaisten tapahtumia

Siirtolapuutarhan luonteeseen kuuluu omalla palstalla puuhailun lisäksi myös yhdessä tekemistä ja yhteisiä tapahtumia toisten mökkiläisten kanssa. Vapaa-ajan toimikunta huolehtii huvitilaisuuksien, illanviettojen ja kilpailujen järjestämisestä sekä pitää pienimuotoista kahvilatoimintaa juhlissa ja eri tilaisuuksissa. Toimintakauden aikana toukokuun alusta syyskuun loppuun asti jäsenistölle järjestetään lukuisia tapahtumia. Niitä ovat olleet muun muassa hernekeittopäivä, juhannusjuhla lipunnostoineen ja kokkoineen, hartaustilaisuus, elojuhlat, erilaiset koulutustilaisuudet ja niin edelleen.

Kesällä on järjestetty niin miesten-, naisten kuin lastensarjoissakin urheilukilpailuja. Vuolaan Oulujoen
rannalla kun ollaan, ovat kalastus- ja erilaiset onki-, suurin kala- ja vetouistinkilpailut suosittuja.

Vuonna 2009 Markkuuseen saatiin oma lippu. Mieleenpainuva naulausjuhla järjestettiin Marketassa 1. päivänä elokuuta. Paikalla oli runsaasti mökkiläisiä. Lipun naulauksen suorittivat yhdistyksen paikalla olleet puheenjohtajat: Reino Tuominen, Allan Haimakainen, Onni Toropainen, Pekka Vasari ja Eila Haimakainen. Lippuvartioina toimivat Heikkisen sisarukset Miina ja Nelli.

Yhteistoimintaa on harrastettu eri yhdistysten kanssa. Markkuussa on vieraillut muun muassa puutarhayhdistysten väkeä, ja markkuulaiset ovat käyneet vierailuilla toisissa yhdistyksissä. Oulun
muiden siirtolapuutarhayhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä kaikille alueille yhteisten asioiden hoitamiseksi.

Oulun kaupungin Metsät ja Vesialueet -työtiimi on vastannut ja huolehtinut kaupungin vastuista alueella. Yhteisiä kokouksia on vuosittain pidetty yleensä kaksi: keväällä rahoitussuunnitelmakokous kaupungin tiloissa ja syksyllä seurantakokouksessa on todettu tehdyt työt ja hankinnat. Tämä kokous on pidetty vuorotellen Äimärautiolla tai Markkuussa.

Yhdistyksen edustajia on osallistunut myös Suomen Siirtolapuutarhaliiton johtotehtäviin. Markkuun
ryhmäpuutarhayhdistys kuului liittoon vuosina 1976–1992. Siitä erottiin, koska haluttiin ohjata yhdistyksen käyttövarat mm. Marketa-kerhotalon velkojen maksuun ja markkuulaisten oman toiminnan tukemiseen.

Oulun kaupunki on myös merkittävästi edesauttanut vuosittain myönnetyllä tuella yleisten tie- ja puistoalueiden hoidossa. Ilman tätä tukea olisivat yhdistyksen jäseniltään perimät maksutolleet huomattavasti nykyistä korkeammat. Kiitos tästä Oulun kaupungille.

Markkuun alueen toimet on aina saatu aikaan jäsenten innostuneella yhteis- ja talkootyöllä. Vuodesta 2007 lähtien on yhdistykselle palkattu aluehoitaja, jonka tärkeä työpanos näkyy kaikilla yhteisillä alueilla.

Mökkiläiset ovat viihtyneet Markkuussa jo yli 40 vuotta. Tänne on mukava tuoda vieraitakin tutustumaan kauniiseen ja viihtyisään alueeseemme sekä tapaamaan ystävällisiä ja mukavia markkuulaisia.

Yhdistyksen puheenjohtajat ja sihteerit 1975-2019


Puheenjohtaja
Sihteeri

1975-1977
1978-1984
1985-1991
1992-1993
1994-1999
2000-2003
2004-2013
2014-2018
2018-2020
Sakari Huttunen
Reino Tuominen
Allan Haimakainen
Onni Toropainen
Viljo Rauhala
Pekka Vasari
Eila Haimakainen
Pekka Vasari
Esko Maksa
1975-1977
1978
1979-1984
1985-1986
1987-1989
1990-1993
1994-1995
1996-1999
2000-2001
2002
2003-2013
2013-2014
2014-
Kalevi Härkönen
Juho Porma
Heikki Karjalainen
Martti Seppänen
Onni Toropainen
Viljo Rauhala
Esa Pikkarainen
Veikko Komula
Ulla Äijälä
Tiina Kivilinna
Kyösti Pesonen
Arja Konttajärvi
Eija Lepistö

Yhdistyksen kunniajäseneksi on kutsuttu vuoteen 1995 mennessä kolme ansioitunutta palstalaista: Yrjö Nykänen, Allan Haimakainen ja Aune Mäkelä.

Teksti perustuu osin Erkki Sikiön laatimaan yhdistyksen 20-vuotishistoriikkiin sekä Kyösti Pesosen täydennyksiin vuosilta 1996–2013. Tekstin muokkasi Seija Jalagin (2020).